Tähtitytön runoja elämästä

                            Aito ja rehellinen runoblogi tähtitytön elämästä.

maanantai 6. lokakuuta 2014

Kyynel

Kyynel vierähtää
pitkin poskeani.
Olen väsynyt
tähän ikuiseen
väsymykseen.

En tiedä
mitä tekisin.
En periksikään
halua antaa,
mutta voimani
ovat lopussa.

Mistä saisin
edes hiukan
lisää voimaa,
jotta jaksan
seuraavaan
päivään?


Kuva: Tähtityttö
Lähettänyt Unknown klo 0.54
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu
Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

Blogiarkisto

  • ►  2015 (45)
    • ►  kesäkuuta (3)
    • ►  huhtikuuta (7)
    • ►  maaliskuuta (8)
    • ►  helmikuuta (16)
    • ►  tammikuuta (11)
  • ▼  2014 (189)
    • ►  joulukuuta (19)
    • ►  marraskuuta (34)
    • ▼  lokakuuta (42)
      • Henkäys
      • Riistetty elämä
      • Kadotettu elämä
      • Tuhkana tuulessa
      • Elämän karuselli
      • Raskas elämä
      • Musta-aukko
      • Loukattu
      • Tuska
      • Kasvun aika
      • Suunta kohti tulevaa
      • Elämän kirja
      • Kaipuu
      • Menneisyyden haamut
      • Suuri ikävä
      • Lento vapauteen
      • Syvä uni
      • Haavelaiva
      • Kurkien muutto
      • Elämän kumppanit
      • Tunteet
      • Pakkanen
      • Yön usva
      • Pieni elämä
      • Mennyt aika
      • Syntymä ja muistot
      • Tule takaisin
      • Älä itke
      • Ystävyyden kahleet
      • Kissani Sumu
      • Sateenkaari
      • Minun elämäni
      • Kiire
      • Vuodenajat
      • Kyynel
      • Vellova Meri
      • Matkani täällä
      • Unet ja haaveet
      • Hyppy tuntemattomaan
      • Pieni tyttö
      • Hetken hiljaisuus
      • Muisto menneiden
    • ►  syyskuuta (18)
    • ►  elokuuta (24)
    • ►  heinäkuuta (23)
    • ►  kesäkuuta (26)
    • ►  toukokuuta (3)
Teeman kuvien tekijä: sololos. Sisällön tarjoaa Blogger.