Katson kauas
menneisyyteen.
Näen itseni vauvana.
Näen kuinka hymyilen
ja nautin elämästä.
En tiedä vielä mitään
maailman pahuudesta.
menneisyyteen.
Näen itseni vauvana.
Näen kuinka hymyilen
ja nautin elämästä.
En tiedä vielä mitään
maailman pahuudesta.
Katson tarkemmin.
Näen itseni nuorena.
Näen kuinka kasvoni
on vallannut vakava
ja surullinen ilme.
nyt tiedän elämän
pahuuden ja siksi
en voi enään nauraa
ja hymyillä.
Näen itseni nuorena.
Näen kuinka kasvoni
on vallannut vakava
ja surullinen ilme.
nyt tiedän elämän
pahuuden ja siksi
en voi enään nauraa
ja hymyillä.
Katson vielä tarkemmin.
Näen itseni jossain
kaukana tulevaisuudessa.
Siellä kasvoni on
vallannut elämän
moninaisuus, eli
elämän ilot ja surut
vaihtelevat kasvoillani.
Näen itseni jossain
kaukana tulevaisuudessa.
Siellä kasvoni on
vallannut elämän
moninaisuus, eli
elämän ilot ja surut
vaihtelevat kasvoillani.
Tätä on elämä
menneisyydestä nykuyetken
kautta kohti kaukaista
tulevaisuutta.
menneisyydestä nykuyetken
kautta kohti kaukaista
tulevaisuutta.
![]() |
| © Niina Kilpiäinen |

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti